Silakankalastajat asuttivat Selkä-Sarven karun ulkosaaren

Selkä-Sarven saari sijaitsee Perämerellä, Suomen ja Ruotsin rajan lähellä, noin 20 kilometrin etäisyydellä Kemin kaupungista. Alatornion ja Kemin rannikon kalastajat ja pyytäjät ovat käyttäneet Selkä-Sarven saarta tukikohtanaan siitä lähtien, kun se paljastui merestä maankohoamisen seurauksena 1500-luvun aikana. Saaren eteläpään kalastajakylä toimi kausipyyntitukikohtana kesäisin, jolloin kalastajat saattoivat asua saarella kuukausia.


Selkä-Sarven saaren eteläosan rakennuksia ja verkonkuivaustelineitä.
Verkonkuivaustelineet kertovat menneistä kalastuselinkeinoista.

1700-luvulle tultaessa silakanpyynti oli yksi merkittävimmistä elinkeinoista koko Perämeren alueella. Tämä perinne jatkui Selkä-Sarvessa samanlaisena vuosisatoja. Huippukautena saarella oli asukkaita jopa noin 300, ja tiheään asutussa kalastajakylässä riitti vilinää.
 
1900-luvun aikana kylä alkoi hiljetä, koska moottoriveneiden yleistyessä kalastusta alettiin harjoittaa rannikolta käsin. Saari ei kuitenkaan autioitunut täysin. Kieltolain aikaan, vuosina 1919–1932,  saaren eristäytynyt sijainti sopi mainiosti pirtun salakuljettajille tukikohdaksi ja kätköpaikaksi.

Hyvin säilynyt historiallinen kokonaisuus kutsuu tutustumaan

Selkä-Sarven saari sijaitsee Perämeren kansallispuiston kauniissa maisemissa ja on Metsähallituksen ylläpitämä retkikohde. Saareen pääsee ainoastaan omalla veneellä. Karikkoiset vedet tarjoavat haasteita sen lähestymiseen. Saaren korkein kohta on vain neljän metrin merenpinnan yläpuolella. Sille on ominaista vuosisatojen aikana tapahtunut voimakas maankohoaminen. Saaren monipuoliseen ja mielenkiintoiseen luontoon voi tutustua kilometrin mittaisella luontopolulla.

Saaren sadoista kalastajien mökeistä on jäljellä vain kahdeksan. Tiheästä asutuksesta on jäljellä raunioita, menneistä kalastuselinkeinoista kertovat verkkotelineet, kalamajat ja kellarit.

Luontopolun eteläpäässä on 1860-luvulla rakennettu alkuperäisenä säilynyt Ailinpietin kalamaja, joka on vierailijoille avoin nähtävyys. Kämppä on nimetty ensimmäisen omistajan, Arvid Ailinpietin mukaan. Sen lähellä on vanha tynnyripooki eli merimerkkinä toiminut korkea paalu, jonka huipulla on tynnyri. Lisäksi saaren kivistä ja kallioista voi löytää eriaikaisia hakkauksia ja puumerkkejä. Niitä tehtiin luppoajalla karulla saarella, kun sää ei sallinut merelle lähtöä.

Saarella on aurinkokello ja perimätiedon mukaan myös jatulintarha eli kivinen labyrintti, joka vielä odottaa löytäjäänsä. Modernin ilmeen saareen tuovat teräksinen tähystystorni, helikopterin laskeutumisalue ja kansallispuiston partiomaja.

Tolppa, jonka varressa tynnyri. Ailinpietin kämppä taaempana. Kivi, jonka edessä on kyltti, jossa lukee aurinkokello. Rantakivikkoa.

Saaren edustalla voi sukeltaa vedenalaiseen maailmaan

Selkä-Sarven saarta ympäröivillä karikkoisilla vesialueilla on monia haaksirikkoutuneita hylkyjä, joihin voi tutustua Kulttuuriympäristön palveluikkunassa.

Sukeltaja, edessään kiiltävä laatta, johon on solmittu naru.
Sukeltaja vedenalaisella polulla.
Näkymä Selkä-Sarven tähystystornista.

Miksi ja miten tätä kohdetta suojellaan?

Selkä-Sarven saari kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisuuteen ”Perämeren kalasatamat ja kalastustukikohdat”. Kohde on merkittävä kulttuuriperintökohde monipuolisen ja kerroksellisesti säilyneen historiansa takia.

Vierailu

Selkä-Sarven saareen ei järjestetä reittiliikennettä, mutta sinne voi rantautua omalla veneellä, tai esimerkiksi melomalla. Saaren pohjoisimmassa kärjessä sijaitsee Sarven retkisatama, jonne johtaa merkitty veneväylä luoteesta. Saarella on myös majoitusmahdollisuus autiotuvissa tai telttailualueella.

Museoviraston karttapalvelu

P: 7279170, I: 370791 (ETRS-TM35FIN)