Majakat ohjasivat liikkumista entisaikaan

Suomen rannikon sokkeloisessa ja karikkoisessa saaristossa navigointi on ollut entisaikaan todellinen haaste. Näkyviä maamerkkejä, kuten kirkon torneja, kallioita ja metsiä, käytettiin suunnistuksen apuna. Merkkitulia sytytettiin rannikoiden korkeille paikoille osoittamaan purjehdusreittejä tai läheisiä ankkuripaikkoja.


Navigoinnin avuksi rakennettiin myös erilaisia merimerkkejä; riukukekoja, kummeleita ja valottomia tunnusmajakoita eli pookeja. Suomen ensimmäinen valomajakka rakennettiin Utööseen vuonna 1753. Majakoiden lisäksi luotsit ohjasivat aluksia ohi karikkoisten alueiden tai turvallisesti perille satamiin.

Majakat ja merimerkit ovat osa maamme merenkulun pitkää historiaa ja kulttuuriperintöä. Niihin liittyy tarinoita, tapahtumia ja yksinäisyyttä, mutta myös pysyvyyttä ja turvallisuuden tunnetta. Suurin osa majakkasaarista sijaitsee usein kaukana mantereesta, säiden armoilla. Eristyneisyys luo saarille tietynlaista mysteerisyyttä ja tekee niistä kiehtovia kokonaisuuksia. Monilla majakkasaarilla voi yhä aistia entisaikojen tuulahduksen ja rauhoittua mantereen vilskeestä. Täältä löydät vierailuun soveltuvat majakkasaaret. Seikkaile sivustolla ja tutustu majakoiden historiaan!