Ruotsinsalmen merilinnoitukset suojelivat Venäjän luoteisrajaa

Venäjä ja Ruotsi kävivät valtataistelua Itämeren herruudesta lähes koko 1700-luvun ajan. Venäjä halusi vahvistaa puolustusta maansa luoteisrajalla Kustaa III:n sodan (1788–1790) jälkeensä jättäneen kiristyneen ilmapiirin vuoksi. Niinpä Venäjällä aloitettiin linnoitusketjun rakentaminen pääkaupunki Pietarin suojaamiseksi. Eteläisimmäksi linnoitusketjun tukikohdaksi tuli Ruotsinsalmen merilinnoitus, ja ketju jatkui aina Savonlinnaan saakka.


Linnoitukset rakennettiin Kotkan edustan saariin

Kotkan edustan saaret Ruotsinsalmella todettiin otolliseksi paikaksi puolustuslinnakkeiden rakentamiseen, sillä salmen laaja satama-alue ja suojaisat ankkuripaikat sopivat suuremmallekin laivastolle. Merilinnoitukset toimivat yhteistyössä maalla olevan Kymin linnoituksen kanssa.
 
Rakennustyöt käynnistettiin eri puolilla Kotkan kaupunkia ja Kotkan edustan saaria syksyllä 1790. Kokonaisuus rakentui linnoituksista, linnakkeista, kiinteistä pattereista ja ammuskellareista. Salmien välille tehtiin vedenalaisia upotusesteitä ja muita rakenteita.

Ruotsinsalmen tärkeimmät linnoitukset ja majakka

Merilinnoituksen uloimpana varustuksena on Kukourin saarelle vuonna 1794 valmistunut Fort Slava, joka on linnoituksista tärkein ja omaleimaisin. Pyöreä linnoitus rakennettiin kivestä ja tiilestä ja siinä oli 44 tykkiasemaa. Linnake pidettiin aseistettuna Krimin sotaan, vuoteen 1855 saakka. Raunioita on kaivettu esiin ja kunnostettu 1900-luvun loppupuolella.

Ilmakuva Fort Slavasta.

Kukouria vastapäätä sijaitsevaan Varissaareen rakennettu Fort Elisabeth suunniteltiin toimimaan yhdessä Fort Slavan kanssa Ruotsinsalmeen johtavien väylien päätorjuntalinjana. Linnakkeet pystyivät tulellaan hallitsemaan niitä ympäröiviä merialueita. 

Fort Elizabeth rakennettiin pitkänomaiseksi puolipyöreäksi varustukseksi, jossa on kaksi muurien yhdistämää puolustusrintamaa. Rintaman sisäpuolella sijainneen kasarmin, ruutikellarin ja varastorakennuksen kivijalat ovat yhä näkyvissä.
 
Kotkan saaren keskuslinnakkeena toimi kaksiosainen Fort Katariina, joka rakennettiin saaren lounaiskärkeen, nykyisen Katariinan pientaloalueen eteläpuolelle. Sinne sijoitettiin suuria tykkejä, joilla hallittiin lounaista ja läntistä merialuetta. Linnoituksen suojissa sijaitsi muun muassa hallintorakennuksia, päällystön asuntoja sekä kirkko.
 
Katariinan niemen korkealle mäelle rakennettiin lisäksi 24 metriä korkea majakkatorni vuonna 1798. Se oli toinen Suomeen rakennettu valomajakka. Majakka toimi Ruotsinsalmen linnoituksen ja venäläisen laivastoaseman satamamajakkana ja kiintopisteenä.

Piirroksen etualalla majakka ja taustalla purjelaivoja.
Ruotsinsalmen majakka 1840-luvulla. Piirtäjä Kruskopf Pehr Adolf.

Linnoitukset jäivät pois käytöstä Suomen sodan jälkeen

Venäjän keisarinna Katariina II:n kuoleman jälkeen vuonna 1796 valtaan nousi hänen poikansa Paavali I, joka lopetti linnoitustyöt Suomessa. Varustukset olivat pääosin valmiit, ainoastaan jotkin lisärakenteet jäivät puuttumaan. Linnoitusten osia korjailtiin ja täydennettiin vielä 1800-luvun alussa, mutta viimeistään Suomen sodan (1808–1809) jälkeen ne jäivät tarpeettomiksi maan rajan siirryttyä kauas länteen.
 
Niin linnakkeet kuin majakkakin tuhoutuivat Krimin sodan aikaan kesällä 1855, jolloin englantilainen laivasto saapui Ruotsinsalmeen. Laivoista kannettiin suuria määriä räjähdysainetta linnakkeisiin ja ne räjäytettiin kappaleiksi.

Kuvan poikki menee kävelytie. Kävelytien toisella puolella näkyy linnoitusta. Kuva otettu tykin takaa kohti toista linnaketta. Majakan raunio, jonka edessä infokyltti. Rauniosta nousee metallinen näkötorni.

Ruotsinsalmi on täynnä linnoitusten raunioita ja jäännöksiä

Ruotsinsalmen merilinnoitukset ovat ainutlaatuinen osa Suomen linnoitushistoriaa. Raunioita ja jäännöksiä on yhä paljon ja niitä voi kiertää tutkimassa ympäri Ruotsinsalmea. Pyhän Nikolauksen kirkko Kotkan keskustassa on ainoa ehjänä säilynyt Ruotsinsalmen linnoituskaupungin aikainen rakennus.
 
Majakan rauniot ovat Suomen vanhin majakkahistoriallinen rakennuksen osa. Niiden päälle on rakennettu näköalatasanne, josta avautuu hieno maisema Ruotsinsalmelle. Varissaarella, eli Fort Elizabethin raunioiden seassa, on Ruotsinsalmen meritaistelussa uponneen fregatti St. Nikolain esineistöä ja Ruotsinsalmen toisen meritaistelun (1790) muistomerkki. Nykyisin alueella on Katariinan meripuisto.
 
Ruotsinsalmen vesialueilla on monia haaksirikkoutuneita hylkyjä, joihin voit tutustua Kulttuuriympäristön palveluikkunassa.

Kaunis aurinkoinen päivä. Fort Slavan rauniot on katettu katoksella. Kaksipäinen kotka.  Katoksen seinustalla kyltti St. Nikolain uppoamisesta ja katoksessa näkyy osia hylystä.

Miksi ja miten tätä kohdetta suojellaan?

Ruotsinsalmen linnoitukset ovat harvinainen, laajalle alueelle rakennettujen erillisten linnakkeiden ja näiden välisiin saariin sijoitettujen pattereiden hajaryhmittymä. Museovirasto on määritellyt linnoitusten alueet valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi. Lisäksi yksittäiset linnakekohteet ja majakanraunio on suojattu muinaismuistolailla.

Vierailu

Fort Katariinaan ja näköalatorniin voi tutustua jalkaisin. Kesäravintolan yrittäjä ajaa Varissaareen omalla aluksellaan. Kukouriin pääsee vain tilausaluksella. Molempiin saariin voi rantautua myös omalla veneellä.

Tutustu kulkumahdollisuuksiin Kotka-Hamina- seudun verkkosivustolla!

Museoviraston karttapalvelu

P: 6702296, I: 498185 (ETRS-TM35FIN)