Yttergrundin majakka rakennettiin valaisemaan pimeää väylää Selkämerellä

Selkämeren keskiosa oli vielä 1800-luvun loppupuolella Pohjanlahden merenkulun pimeimpiä alueita. Säpin ja Sälgrundin majakoiden väliin jäi reilun 90 kilometrin pituinen valaisematon väylä.


Vuonna 1880 päätettiin rakentaa majakka Södra Yttergrundin saarelle Kristiinankaupunkiin. Yttergrundilla oli jo entuudestaan vanha luotsiasema rakennuksineen.

Rakentamisen viivästyessä yli kymmenen vuotta moni alus ajoi karille saaren lähistöllä. Aluksista muutama onnekas pääsi jatkamaan matkaansa, mutta osa upposi ja jäi hylyiksi.

Ainutlaatuisen rautamajakan valo syttyy

Modernin rautaisen majakan rakentaminen aloitettiin helsinkiläisen Kone & Siltarakennus -yhtiön toimesta vuonna 1890. Osat koottiin verstaan pihalle pala palalta ja valmistuttuaan purettiin jälleen osiin ja kuljetettiin Yttergrundiin. Saaressa rakennustyöt aloitettiin vuoden 1892 keväällä ja osat koottiin suuren kivijalan ja teräsrungon päälle. Uudet valolaitteet tilattiin Ranskasta.

Vanha mustavalkoinenkuva, jossa näkyy Sörnäisten tehtaan rakennuksia, joiden keskellä majakan runko. Taustalla meri ja purjeveneitä.
Majakan runko rakenteilla Sörnäisissä tehtaan pihassa vuonna 1891.

Majakan valo sytytettiin ensimmäisen kerran 18.9.1892 ja se kantoi 14 meripeninkulman päähän. Valmistuttuaan kymmenkerroksinen ja 41 metrin korkuinen majakka oli Pohjoismaiden korkein. Sen valon korkeus on 43,6 metriä.
Ainutlaatuisen majakkatornin piirustukset olivat näytteillä Pariisin maailmanäyttelyssä vuonna 1900 sekä kansainvälisessä teollisuusnäyttelyssä Pietarissa vuonna 1908.

Toiminta Yttergrundin majakkasaarella

Ennen majakan rakentamista saarta asuttivat luotsit. Majakan valmistuttua saarelle palkattiin majakkamestari ja kolme majakanvartijaa. Heille tehtiin omat asuinrakennukset vanhan luotsiaseman ja majakan läheisyyteen 1890-luvun alussa. Talojen ympärillä oli pienet kasvimaat ja mahdollisuus pitää muutamia kotieläimiä, toisin kuin monella muulla karulla majakkasaarella

Majakka ja puisia henkilökunnan rakennuksia.
Valmis majakka Yttergrundin saarella vuonna 1892.

Elämä saarella alkoi hiljentyä, kun luotsitoiminta lakkautettiin 1920-luvulla. Majakka muutettiin kaasukäyttöiseksi vuonna 1931, jolloin lakkautettiin myös kaksi majakanvartijan virkaa. Automatisoinnin jälkeen vuonna 1963 loputkin virat lakkautettiin ja saaren toiminta hiljeni kokonaan.

Pihapiiri on nykyisin autio, mutta rakennuksia on vuokrattu eri seurojen käyttöön. Majakka on kuitenkin yhä toiminnassa, ja se ohjaa merenkulkijoita 16,5 meripeninkulman päähän. Majakka on nykyisin Suomen kolmanneksi korkein Bengtskärin ja Suomenlinnan majakoiden jälkeen.

 Punavalkoinen majakka alhaaltapäin kuvattuna.
Yttergrundin majakka.

Miksi ja miten tätä kohdetta suojellaan?

Yttergrundin majakka on rakennuksena poikkeuksellinen, ja se on sekä ulkoasultaan, sisätiloiltaan, että tekniikaltaan maamme parhaiten säilyneitä historiallisia majakkarakennuksia. Kohteen arvoa lisää hyvin säilynyt pihapiiri.

Majakkasaari kuuluu Merenkurkun saariston majakka- ja luotsisaariin, jotka ovat valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Lisäksi Saarta ympäröi Siipyyn saariston luonnonsuojelualue.

Kohde Museoviraston sivuilla.

Vierailu

Saareen on lyhyt venematka Siipyynniemestä kapean salmen yli. Paikan päälle pääsee omalla tai vuokraveneellä. Saaressa on retkisatama.

Museoviraston karttapalvelu

P: 6885033, I: 201248 (ETRS-TM35FIN)