Itämeri on suomalaisille tärkeä – tutkimus selvittää ja arvottaa meren hyötyjä

Itämeri tarjoaa suomalaisille monenlaisia hyötyjä ja palveluita. Meri tuottaa kalaa kalastettavaksi, ja meren kasvit ja levät sitovat ilmasta hiilidioksidia. Merimaisema voi myös innoittaa taiteilijaa tai lauluntekijää. Meriekosysteemin tuottamia moninaisia palveluja kutsutaan ekosysteemipalveluiksi.


Yhteiskunnallinen ja taloudellinen merentutkimus selvittää muun muassa, millaisia ekosysteemipalveluja meri tuottaa ja mikä arvo näillä palveluilla on. Kun meren arvo tunnetaan, se voidaan sisällyttää kansantalouden tilinpitoon. Taloudelliset analyysit auttavat hoitamaan merta tehokkaammin.

Kuinka saadaan arvo erilaisille ekosysteemipalveluille?

Osa ekosysteemipalveluista on sellaisia, että niiden arvo on helppo määrittää. Esimerkiksi kaupallisen kalansaaliin markkina-arvo tiedetään kalan markkinahintojen ja kalastuksen kustannusten perusteella. Sama pätee merenpohjasta louhittaviin luonnonvaroihin, vaikkapa ferromangaaniin.

Suurelle osalle meren tuottamista palveluista ei ole kuitenkaan suoria markkinoita. Meri tuottaa ihmisille hyvinvointia, antaa virkistysmahdollisuuksia ja herättää inspiraatiota. Näitä hyödykkeitä ei osteta ja myydä rahalla. Niille voidaan kuitenkin saada arvo esimerkiksi kyselytutkimusten avulla tai matkakustannusten perusteella. Kuinka paljon ihmiset ovat valmiita maksamaan meren tarjoamista elämyksistä sekä mahdollisuudesta päästä nauttimaan niistä?

Joidenkin palveluiden arvo voidaan myös määrittää välillisesti, muiden markkinahintojen ja kustannusten kautta. Näin saadaan arvo esimerkiksi merenpohjan kasvillisuuden kyvylle sitoa hiiltä ja ravinteita.

Meriluonnolla ja monimuotoisuudella on myös itseisarvo

Kun ekosysteemipalveluiden taloudellinen merkitys tunnetaan, saadaan rahallinen arvo sille, että meri säilyy toimivana ja hyvinvoivana. Tämä on tärkeä mittari silloin, kun toisessa vaakakupissa on merta kuormittava toiminta, esimerkiksi merenpohjan soravarojen hyödyntäminen. Jos soranotto tuhoaa kalojen tärkeän kutualueen, vaaka voi kallistua ekosysteemin säilyttämisen puolelle.

Kaikkea ei kuitenkaan voida mitata rahassa. Meriluonnolla ja sen monimuotoisuudella on myös ihmisestä riippumaton itseisarvo. Monimuotoisuuden säilyminen onkin eräänlainen reunaehto, jonka pitäisi näkyä kaikessa merta koskevassa päätöksenteossa. Myös tutkimukset tukevat tätä: ne osoittavat, että monimuotoinen luonto kykenee antamaan ihmiselle enemmän hyvinvointia.

kesämökki rannalla

Merialueen arvon tunteminen antaa eväitä päätöksentekoon

Suomen ympäristökeskuksessa selvitetään ja kartoitetaan järjestelmällisesti Itämeren tärkeimpien elinympäristöjen tuottamia ekosysteemipalveluja ja arvioidaan niiden kuntoa. Samalla tutkitaan näiden palveluiden merkitystä ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle sekä pyritään määrittämään palveluiden taloudellinen arvo.

Tutkimusten tarkoitus on tukea ja helpottaa tieteellisen tiedon käyttöä Itämerta koskevissa yhteiskunnallisissa päätöksissä. Tieto on tarpeen, kun esimerkiksi suunnitellaan jonkin merialueen käyttöä, kehitetään mereen pohjautuvia elinkeinoja tai etsitään tehokkainta tapaa vahvistaa meren suojelua.

Ekosysteemitilinpito monipuolistaa kansantalouden tilinpitoa

Ekosysteemin arvon määrittäminen luo edellytykset ekosysteemitilinpidolle. Siinä ekosysteemien ja niiden tuottamien palvelujen arvot sovitetaan yhteismitalliseksi kansantalouden tilinpidon kanssa. Näin nämä arvot voidaan ottaa huomioon esimerkiksi bruttokansantuotetta laskettaessa.

Ekosysteemitilinpidon järjestelmää kehitetään kansainvälisenä yhteistyönä. Yhteistyöhön osallistuvat useat yliopistot ja tutkimuslaitokset sekä eräät suuret järjestöt, kuten YK, OECD, Euroopan unioni ja Maailmanpankki.

Suomen ympäristökeskuksessa on tutkittu, miten Itämerestä kertynyttä tutkimustietoa ja muuta tietoa voidaan hyödyntää merta koskevassa ekosysteemitilinpidossa. Menetelmää on toistaiseksi sovellettu vasta muutamiin ekosysteemipalveluihin.

Lisätietoa tutkimuksesta:

Meren hoito edellyttää taloudellisia analyyseja

Jotta merta voidaan hoitaa tehokkaasti, on tunnettava taloudelliset taustatekijät. Suomen merenhoitoa ohjaa EU:n meripuitedirektiivi. Se asettaa merenhoidon tavoitteeksi, että meret saatetaan hyvään tilaan.

Direktiivi edellyttää myös, että kansallisen merenhoidon pohjaksi tehdään taloudellisia analyyseja merialueiden käytöstä, meren tilan paranemisen tuottamista hyödyistä ja merenhoidon kustannusvaikuttavuudesta. Analyyseilla pyritään parantamaan merenhoidon kustannustehokkuutta sekä selvittämään, miten meren tilan muutokset vaikuttavat talouteen ja hyvinvointiin. Näin merenhoito voidaan keskittää ympäristön kannalta tehokkaimpiin toimiin.

Itämeren hoitoa koskevia taloudellisia analyyseja tehdään myös yhteistyössä muiden Itämeren maiden kanssa. Tätä työtä koordinoi Itämeren suojelukomissio (Helcom).