Merellisen kulttuuriperinnön lait, sopimukset ja ohjelmat
Merellisen kulttuuriperinnön suojelussa ja muussa viranomaistoiminnassa sovelletaan yleistä kulttuuriperintöön liittyvää lainsäädäntöä. Merellisen kulttuuriperinnön suojelulle ei ole omaa lainsäädäntöä.
Kulttuuriperinnön suojelu koskettaa monia tahoja
Kulttuuriperinnön suojelemiseen tarvitaan muutakin kuin lainsäädäntöä. Se sivuaa monen eri tason viranomaisia, yhteisöjä ja yksityisiä ihmisiä.
Näillä keinoilla kulttuuriperintöä suojellaan:
- Lainsäädäntö
- Kaavoitus
- Ympäristö- ja kulttuurihallinnon yhteistyö
- Kansalaisten oma toiminta
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat maankäyttöä
Suomessa maankäytön suunnittelua ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Ne tulivat voimaan uudistetussa muodossa 1.4.2018.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamia kulttuuriympäristön inventointeja ovat valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ja valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet.
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet
Kulttuuriympäristöstrategia
Yksi kulttuuriperintöön liittyvistä sopimuksista on Kulttuuriympäristöstrategia 2014–2020. Valtioneuvosto hyväksyi sen periaatepäätöksellä 20.3.2014.
Kulttuuristrategian tavoitteet kiteytyvät kolmeen näkökulmaan:
- Kulttuuriympäristö on merkittävä voimavara.
- Kulttuuriympäristön hoito on osa kestävää kehitystä.
- Hyvä hallinto mahdollistaa kokonaisvaltaisen kulttuuriympäristöpolitiikan.
Strategian pohjalta on tehty toimeenpanosuunnitelma vuosiksi 2014–2020. Se julkaistiin vuonna 2015. Toimeenpanosuunnitelmassa pyritään muun muassa lisäämään tietoa merellisestä ja vedenalaisesta kulttuuriperinnöstä.
Lait, sopimukset ja ohjelmat