Jääkauden jälkien näyttämöllä

Merenkurkussa vieraileva pääsee todistamaan aivan poikkeuksellista geologista näytelmää, jossa yleensä näkymättömän hitaasti toimivat maanalaiset voimat muuttavat maisemaa pikakelauksella.


Viime jääkauden jälkeen alkanut maankohoaminen luo Merenkurkun saaristoon edelleen sata hehtaaria uutta maata joka vuosi. Matalapiirteisessä maisemassa muutos on silminnähtävä vain muutamassa vuodessa, kun uusia luotoja nousee merestä, vanhat luodot kasvavat saariksi, saaret kuroutuvat yhteen ja merenlahdet silmikoituvat fladoiksi ja kluuvijärviksi.

Merestä kohoava maisema on kivikkoinen ja rosoinen. Vetäytyvän mannerjään kasaamat moreeniharjanteet muodostavat vesistöön sokkeloisia labyrinttejä, ja kivien täplittämät luodot näyttävät avaruuden asteroidiparvilta, kunnes vehreänä versova kasvillisuus pehmentää maiseman.

Vaihteleva ja muuttuva maasto tarjoaa elinympäristöjä lukuisille kasveille, linnuille ja kaloille, jotka löytävät suojaa matalista merenlahdista ja mutkittelevilta rannoilta.

 Moreeniharjun muodostama saari kuvastuu vedenpinnasta. Matalaa pensaikkoa ja aluskasvillisuutta.
Suuri osa Merenkurkun saarista on kapeita moreeniselänteitä, joiden korkeimmat kohdat kohoavat pinnalle.

Merenkurkku on saarten ja luotojen muuttuva labyrintti

Merenkurkun ainutlaatuisen saariston näkee parhaiten lintuperspektiivistä. Siivettömien vierailijoiden kannattaa suunnata ihastelemaan moreeniselänteitä Saltkaretin näkötörniin Svedjehamnissa. Tornin huipulta näkyvät hyvin merestä hiljalleen kohoavat uudet saaret, sekä Bodvattnetin flada ja sen vastarannalla nököttävä kylän vanha satama.

Kun kohoava maa sulki veneväylän Bodvattnetilta merelle, satama siirrettiin nykyiselle paikalleen Svedjehamniin. Maankohoaminen ei loppunut siihen, ja nykyään Svedjehamniin pääsee enää pienillä huviveneillä. Suuret kalastusalukset ovat siirtyneet uuteen, syvään kalasatamaan.

 Jääkauden aikaisten De Geer-moreenien muodostamaa vähitellen umpeen kasvavaa saaristoa.
Upea maailmanperintömaisema Saltkaretin näkötornista nähtynä.

Monimuotoinen saaristo on täynnä elämyksiä

Merenkurkun saariston maailmanperintöalue koostuu lukemattomista erikokoisista saarista. Suurimmilla saarista, mukaan lukien Börssäret ja Björkö, on kyliä ja ympärivuotista asutusta, pienimmät ovat vasta veden pinnalle ponnistaneita luotoja.

Suurimmille saarille pääsee autolla siltoja pitkin, joista kuuluisin, Raippaluodon silta, on vaikuttava nähtävyys jo itsessään. Pienemmille ja kaukaisemmille saarille, kuten Mikkelinsaarille, Valassaarille, Rönskärille, ja Moikipäälle järjestetään suosittuja risteilyjä.

Omalla tai vuokraveneellä saaristossa riittää seikkailtavaa koko iäksi. Etenkin tässä saaristossa, jossa reitit muuttuvat ja kivet todella vaeltavat.

 Horisontissa pitkä silta ja sen pyramidia muistuttavat tukirakenteet.
Suomen pisin silta, Raippaluodon silta, on 1 045 m pitkä. Sillan korkeimmalta kohdalta avautuvat upeat maisemat ympäröivälle merelle.

Vierailu

Merenkurkun saariston maailmanperintöalue on hyvin tavoitettavissa maitse ja meriteitse sekä omilla että julkisilla ja vuokrattavilla kulkuneuvoilla. Moniin kohteisiin pääsee tietä pitkin, mutta ulkosaaristo ja ulapat tarjoavat elämyksiä meriseikkailusta kiinnostuneille.

Lue lisää Merenkurkun saariston kulkuyhteyksistä.

 Pienellä saarella seisovia punaisia mökkejä, majakka sekä pienvenesatama aallonmurtajan suojassa.
Strömmingsbådanin sympaattinen majakka rakennuksineen täyttää lähes koko pienen karun ulkosaaren.