Moni roska matkaa mereen

Roskan matka kohti vesistöä on helpointa pysäyttää heti alkuunsa. Jos heität välipalan kääreen luontoon tai kadulle, se päätyy hyvin suurella todennäköisyydellä mereen jokiveden, kaupunkien huleveden, tuulen tai lintujen kuljettamana.

Roskat on osa Opi ja tutki -sivustoa, joka on suunnattu ympäristökasvatukseen. Sivun lopusta löydät aiheeseen liittyvää opetusmateriaalia.


Meriroska paljastaa miten elämme

Ihmisillä on nykyään useimmiten kiire ja kova halu ostaa koko ajan jotakin uutta. Tällainen elämäntapa tuottaa samalla paljon roskaa. On syytä miettiä, miten roskan määrää voisi vähentää.

Jos haluamme elää kestävästi, meidän on on huolehdittava ympäristöstä entistä paremmin. Tämä onnistuu, kun harkitsemme tarkemmin mitä todella tarvitsemme, mitä materiaalia mihinkin tarkoitukseen käytetään, ja kierrätämme kaiken minkä suinkin voimme. Kestävä elämäntapa merkitsee sitä, että huomioimme paremmin maapallon rajalliset resurssit ja kestokyvyn – myös Itämeren hyvinvoinnin.

Mieti tarkkaan, mitä hankit. Lajittele, kierrätä ja vie roskat niille kuuluvaan paikkaan, niin myös meri roskaantuu vähemmän. 

Rutistettu kertakäyttömuki hiekkarannalla.
Rutistettu muovimuki rannalla on merkki kiireisestä kertakäyttökulttuurista. 

Ihmisen toiminta roskaa ympäristöä. Noin 80 % meressä lilluvasta roskasta on lähtöisin maalta. Pääosa meriroskasta on muovia. Yleisin yksittäinen muoviroska on tupakantumppi.

Meriroskaa tuottaa esimerkiksi rakentaminen, teollisuus, laiton roskien upotus, vapaa-ajanvietto, liikenne ja kalastus. Aina meriroskan alkuperästä ei ota selvää, sillä samantyyppinen roska voi olla peräisin monesta eri lähteestä. Lisäksi osa roskasta hajoaa ajan kuluessa tunnistamattomaksi. Ihmisten ajattelemattomuus ja huonosti hoidettu jätehuolto lisää osaltaan ympäristön roskaantumista.

Meriroskan koko vaihtelee isosta romusta pienen pieneen mikrohippuseen ja materiaalien kirjo on valtava. Sitä, mistä meriroska koostuu ja kuinka paljon sitä on, selvitetään muun muassa kartoittamalla rannoilta löytyvää roskaa. Rannalla huomaa kertakäyttöisten materiaalien suosion: suuren osan roskista muodostavat muoviset pakkaukset, korkit, astiat ja aterimet.

Meriroskasta suurin osa on muovia: tupakantumppi on yleisin roskatyyppi rannoilla. 

Muovia käytetään paljon ympäri maailmaa, koska se on muovautuvaa, kestävää, kevyttä ja edullista. Muovi koostuu synteettisistä polymeereistä ja lisäaineista, joita käytetään parantamaan valmiin tuotteen ominaisuuksia. Muovi valmistetaan edelleen lähinnä fossiilisesta öljystä.

Suurin osa Euroopassa tuotetusta muovista käytetään pakkausmateriaalina ja seuraavaksi eniten rakennusteollisuudessa. Kärkilista jatkuu auto- ja elektroniikkateollisuudella ja kotitalouksissa käytettävillä muoveilla. Rannoilta ja meristä löytyy yleisimmin muovityyppejä, joita tuotetaan eniten. Euroopassa yleisimmistä muovityypeistä valmistetaan muun muassa pakkauskalvoja, putkia, säiliöitä, leluja ja juomapulloja.

Muovipullon 'elämä' meressä kestää pitkään. Vie pantilliset pullot kauppaan ja muut keräyspisteisiin. 

Muovi on pitkäikäistä ja kelluvaa, joten se kulkeutuu usein kauas veden virtausten, tuulen tai eläinten kuljettamana.

Meressä muovin hajoaminen voi kestää satoja vuosia.

Suuret muovinpalat haurastuvat ja hankautuvat vähitellen pieniksi mikrohippusiksi, joiden matka jatkuu meren ravintoverkossa.

Muovipussin matka meressä voi johtaa kauas ulapalle. Ne voivat aiheuttaa niihin takertuvan linnun tai hylkeen kuoleman. Kuva: Eija Rantajärvi

Mikromuovi on alle 5 millimetrin kokoista muovisilppua. Muovisilpusta osa on jo valmiiksi hyvin pientä joutuessaan mereen: tätä muovisilppua kutsutaan primaariksi mikromuoviksi. Primaarista mikromuovia käytetään esimerkiksi teollisuudessa sekä puhdistus- ja kosmetiikkatuotteissa.

Sekundaarista mikromuovia puolestaan irtoaa tuotteista käytössä tai vähitellen ympäristöön joutuneen muoviroskan hajotessa. Tällaista muovisilppua irtoaa esimerkiksi keinokuituvaatteiden pesussa, maanteiltä ajoneuvojen renkaista ja muovipussin hapertuessa luonnossa.

Merestä löydetyn mikromuovin koko, muoto ja väri vaihtelee huomattavasti.

Paras tapa estää mikromuovin matka vesistöön on selvittää sen lähteet ja kulkureitit. Jos mikromuovi ehtii vesistöön asti, sitä on aika toivotonta yrittää poistaa sieltä.

Suomessa ja Ruotsissa tehtyjen selvitysten mukaan suurin osa jätevesipuhdistamoon päätyvästä alle 5 millimetrin kokoisesta mikroroskasta poistui puhdistuksessa.

Kaikista pienimpien roskahippusten, vain nanometrien kokoisten, määrää ja laatua on kuitenkin vaikeaa tutkia. Siksi ”nanohippusten” lähteistä, kulkureiteistä ja päätymisestä vesistöihin tiedetään vain vähän.

Mikromuovia irtoaa esimerkiksi autojen renkaista ja keinokuituvaatteiden pesussa.

Muoviroska on vaarallista meren eliöille. Kalaverkkoon tai muovipussiin takertunut hylje tai merilintu voi kuolla. Kun muovi lilluu aikansa meressä, sen päälle alkaa kertyä jos jonkinlaista eliötä. Tämä päällyseliöstö houkuttaa merieläimiä syömään muovijätettä.

Ajan kuluessa muoviroskat haurastuvat pieniksi hippusiksi, joiden matka jatkuu meren ekosysteemissä. Mitä pienempi hippunen, sitä todennäköisemmin jokin eläin luulee sitä ruuaksi ja syö sen. Mikromuovi voi kiertää ravintoverkoissa lähes loputtomasti.

Laboratoriokokeissa on huomattu, että planktonäyriäiset, simpukat ja monet kalat syövät mikromuovia. Myös luonnossa elävien eläinten sisältä on löydetty mikromuovia.

Laboratoriokokeessa eliöt söivät mikromuovia. Halkoisjalkaäyriäisen (yläkuva, Mysis sp.) suolessa (alakuva) näkyy fluoresoivia muovikuulia (0,01 mm).

Osa muovin ominaisuuksia parantavista lisäaineista, kuten ftalaatit ja PCB, on haitallista ympäristölle. Lisäksi muovi imee itseensä vedessä jo olevia haitta-aineita niin, että niiden pitoisuus muovissa voi nousta suuremmaksi kuin ympäröivässä vedessä. Pienten muovihippusten mukana haitta-aineet voivat kulkeutua myös eliöihin. Tarvitaan kuitenkin lisää meriympäristössä tehtäviä tutkimuksia, jotta ymmärtäisimme, millainen riski muovin haitta-aineet ovat Itämeressä.

Roskainen ympäristö houkuttaa roskaamaan lisää. Vähäroskainen ympäristö puolestaan nostaa kynnystä heittää roskia luontoon. Jokainen voi esimerkillään vaikuttaa muiden käyttäytymiseen. Viedään siis roskat sinne minne ne kuuluvat - kierrätykseen uusiomateriaaliksi tai roskakoriin.

Roskainen ranta, jossa kaksi ihmistä keräämässä roskia, ja puhdas ranta, jossa kaksi ihmistä hyppäävät rantakalliolta veteen.
Puhtaalla rannalla on mukavampi leikkiä ja viettää aikaa.

Tieto, valistus ja ympäristökasvatus vähentävät roskaamista, joka johtuu silkasta ajattelemattomuudesta. Ympäristöjärjestöt tekevät tärkeää työtä levittämällä tietoa kansalaisille.
Jokainen meistä voi myös vaikuttaa. Jos havaitset korjattavaa paikkakuntasi jätehuollossa, tee parannusehdotus alueen viranomaisille ja päättäjille. Voit myös kirjoittaa asiasta sosiaaliseen mediaan ja lehtien yleisönosastoihin.

Myös yksittäisen ihmisen kulutusvalinnoilla on merkitystä.

Roskaantumista pyritään vähentämään monilla keinoilla: ei pakata tuotteita turhan päiten, ei tuputeta kuluttajille ilmaisia muovikasseja, tehdään kierrättäminen helpoksi ja laitetaan  jätehuolto kuntoon. Muovin tilalle on myös kehitetty vaihtoehtoisia pakkauksia esimerkiksi puusta. 

Ympäristöministeriö ohjaa rantaroskaseurantaa. Pidä Saaristo Siistinä ry (PSS ry)  hoitaa käytännön seurantaa yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa.

 
Kierrättäminen on olennainen osa kestävää elämäntapaa. Kierrätysohjeita muoville, lasille, pienmetallille, kartongille, paperille ja paristoille. 

Opetusmateriaalit: Roskat

Roskat Tehtävä

Mikromuovitutkimus hiekasta: kaavake

Kaavake liittyy videoon: Tutki itse hiekkarannan roskaa ja mikromuovia. Ala- ja yläkoulu.

Roskat Tehtävä

Rantaroskabingo

Kisa: Kuka löytää nopeimmin rannan yleisimmät roskat? Lataa bingopeli! Sopii kaikenikäisille.

Roskat Video

Tutki itse hiekkarannan roskaa ja mikromuovia

Miten voit itse tutkia lähiympäristösi mikromuovia? Tekstitys suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Ala- ja yläkoulu. (6 min)

Roskat Julkaisu

Artikkeli mikromuoveista

Opettajille suunnatun lehden artikkeli: Mikrometrien kokoluokasta maailmanluokan ongelmaksi – mitä merten mikromuovista tiedetään?

Roskat Video

Vanupuikon matka

Meressä lilluvan vanupuikon matka aina sen alkulähteeseen. Animaatiossa englanninkieliset välitekstit. (alle 1 min)

Roskat Video

Muovipussin matka

Meressä lilluvan muovipussin matka aina sen alkulähteeseen. Animaatiossa englanninkieliset välitekstit. (alle 1 min)

Roskat Video

Tupakantumpin matka

Meressä lilluvan tupakantumpin matka sen alkulähteeseen. Animaatiossa englanninkieliset välitekstit. (alle 1 min)

Roskat Video

Upottaudu Itämereen: Kuka sinun biitsisi siivoaa

Siivotaan yhdessä rantoja ja pohditaan roskien kulkureittejä. Tutustutaan Pidä Saaristo Siistinä ry:n toimintaan. (7 min)

Roskat Infograafi

Muoviroskien reitit

Muoviroskien reiteistä merellä, yksinkertainen juliste. Ala- ja yläkoulu.

Roskat Infograafi

Mereltä tulevat muoviroskat

Mereltä tulevien muoviroskien lähteet, yksinkertainen juliste. Ala- ja yläkoulu.

Roskat Video

Muovinen meremme

Dokumentti merten roskaongelmasta. (12min)

Roskat Infograafi

Maalta tulevat muoviroskat

Maalta mereen päätyvien muoviroskien lähteet, yksinkertainen juliste. Ala- ja yläkoulu.

Roskat Julkaisu

Roopen roskakirja

Kirjasessa tutustutaan roskaantumiseen värikkäiden kuvien ja helppojen tehtävien kautta; esikoulu ja alakoulu.

Roskat Julkaisu

Roskaretki

Kauniisti kuvitettu kirjanen sisältää runsaasti tietoa meren roskaantumisesta ja perehdyttää oikeaoppiseen materiaalin lajitteluun